Ouluun tarvitaan "uusi kulttuurilautakunta"
Kaupungin hallintosääntö on tulossa valtuuston päätöksentekoon ja paikkajako on jo pitkällä.
Lautakuntarakenneteen muuttaminen näin tule onnistumaan kovin nopealla aikataululla. Sitä voidaan kuitenkin alkaa valmistelemaan tulevan valtuustokauden alussa osana laadittavaa kulttuuristrategiaa. Ja myös osana maakuntauudistusta, missä päätöksenteon rakenne muuttuu joka tapauksessa.
Kirjoitus aiheesta Kalevassa 28.4.2017
Ouluun ”uusi kulttuurilautakunta”?
Oulussa on lukematon määrä taiteilijoita, muusikoita, kulttuuriyhdistyksiä ja -seuroja, mutta suurin yksittäinen kulttuurin tuottaja meillä on Oulun kaupunki. Kaupunki ylläpitää monia sellaisia pitkän linjan instituutioita, kuten Oulu Sinfoniaa, yhtiöitettyä kaupunginteatteria ja kaupungin kirjastoja.
Kaupungin omasta kulttuuritoiminnasta vastasi pitkään kulttuurilautakunta. Lautakunta lakkautettiin vuoden 2013 alussa, kun se sulautettiin osaksi sivistys- ja kulttuuripalvelujen (SIKU) kattolautakuntaa.
Olen osasyyllinen kulttuurilautakunnan lakkauttamiseen. Asia valmisteltiin kaudella 2009-2012 osana laajempaa johtamisjärjestelmäuudistusta, missä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja opetustoimi sekä varhaiskasvatus siirrettiin saman johdon alle.
Opetuksen suuri painoarvo tiedostettiin jo tuolloin, mutta ajateltiin, että lautakuntien alle voidaan perustaa useampiakin jaoksia yksityiskohtaisten hallinnollisten ja juoksevien asioiden hoitamiseen.
Samalla itse SIKU-lautakunta olisi keskittynyt strategisen tason kysymyksiin ja laajempaan kehittämistyöhön – siis myös kulttuuritoiminnan kehittämiseen.
Nyt uuden lisämausteen kulttuurilautakunnan lakkauttamiselle antaa kaupunginvaltuuston helmikuinen päätös tavoitella Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026. Hanke alkaa viranhaltija- ja asiantuntijatyönä, ja siinä linjattaneen myös se, miten luottamushenkilöt tuodaan mukaan hankkeen valmisteluun.
Nyt olisi luonteva mahdollisuus synnyttää kaupunkiin uudenlainen, 2020-luvun haasteisiin vastaava ”uusi kulttuurilautakunta”, joka ei keskity pelkästään kaupungin oman organisaation hallinnointiin ja kehittämiseen, vaan katsoo kulttuuria laajemmasta, strategisesta ja monialaisesta näkökulmasta.
Näkökulman laajentaminen välttämätöntä, jos lähdemme tosissaan tavoittelemaan kulttuuripääkaupungin titteliä. Kaupungin oma toiminta kun ei riitä menestyksekkääseen hakemukseen. Kulttuuri-instituutiot ovat tärkeitä, mutta elävä kaupunkikulttuuri on tyypillisesti asukaslähtöistä ja syntyy pitkälle kuntalaisten omaehtoisen toiminnan kautta.
Oulussa on kipuiltu pitkään kolmannen sektorin ja vapaan kentän toimintamahdollisuuksien heikkoutta. Nyt olisikin hyvä mahdollisuus ratkaista tämä ikuisuuskysymys. Aika voisi olla lopultakin kypsä vapaan kentän nykyistä vahvemmalle huomioimiselle Oulun kaupungin hallinnossa ja resurssien jaossa?
Kulttuuripääkaupunkihankkeen tueksi tarvitaan niin julkiset, yksityiset kuin kolmannen sektorin toimijat. Voimme onnistua vain laajan yhteistyön kautta. Kulttuurista täytyy muodostua meille jalusta, jonka hyöty niin Oulun kaupungin brändille, investointien houkuttelemiselle kuin matkailun kehittämisellekin ymmärretään laajasti koko kaupungissa.
