Elävä kaupunki on moniarvoinen

Oululla on pitkä historia tänne tulemisen ja täältä lähtemisen suhteen. Laivat ovat liikkuneet ja sodat vyöryneet kaupungin yli. Poliittisesti olemme kuitenkin uuden tilanteen edessä: entistä suuremmat ihmismassat liikkuvat maasta toiseen ja erilaiset kansainväliset sopimukset määrittävät ihmisten oikeudesta ylittää valtioiden rajoja.

Koronaepidemia sulki rajat, mutta kun pandemia väistyy, nousevat erilaiset maahanmuuttoon liittyvät asiat uudelleen esille.

Oulu tarvitsee tekijöitä

Suomen sisällä käydään kilpailua asukkaista, yrityksistä ja investoinneista. Ikäluokkien pieneminen merkitsee kasvavaa huoltosuhdetta ja yhä kovempaa kisaa osaavista työntekijöistä. Tarve tulee olemaan suuri erilaisissa hoiva- ja terveydenhuollon palveluissa. Osa töitä voidaan tehdä tehokkaammin ja pienemmällä työntekijämäärällä, mutta erityisesti hoiva tarvitsee tekeviä käsiä.

Kun tekevät kädet tulevat muista kulttuureista, muuttoliikkeestä voi olla ongelmallista. Kulttuurit törmäävät ja ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Suomi ei kuitenkaan voi sulkea rajojaan. Kotoutumisen nopeasta edistämisestä ja keinoista, joilla estetään ryhmien eristäytyminen toisistaan etnisen taustan perusteella. Suomessa on vielä mahdollisuus hoitaa tämä asia hyvin.

Kaupunki elää erilaisuudesta

Uudet innovaatiot ja tekemisen tavat syntyvät, kun erilaiset ihmiset kohtaavat. Siksi kaupungit ovat olleet kautta aikain kehityksen vetureita. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa ryhmien kohtaaminen ja yhteistyö.

Menestyksekkäät kaupungin ovat kulttuurin keskittymiä. Kulttuuri on vetovoimatekijä, mutta se toimii myös uudenlaisen ajattelun mahdollistajana, kaupungin identiteetin rakentajana ja työllistäjänä. Elävä kulttuuri syntyy erilaisista äänistä - ilman erilaisuutta ei ole elävää kulttuuriakaan.